Tausta

Ilmanlaatu- ja terveyshaittoja aiheuttava katupöly koostuu Pohjoismaiden kaupungeissa tyypillisesti teiden päällysteen kulumistuotteista ja talven aikana katuympäristöihin kertyvästä hienojakoiseksi hioutuneesta hiekasta ja sorasta. Keväisin lumen ja jään sulaessa talven aikana kertynyt materiaali nousee ilmaan tuulen ja liikenteen ilmavirtojen vaikutuksesta heikentäen ilmanlaatua äkillisesti. Suomessa katupöly aiheuttaa vuosittain suuren osan kaupunkiympäristöjen heikon ilmanlaadun päivistä.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että katupölyä voidaan vähentää monilla talvikunnossapitoon ja katujen kevätpuhdistukseen liittyvillä keinoilla. Keinojen tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia Pohjoismaisissa kaupunkiympäristöissä.

Menetelmät

Hankkeessa demonstroidaan talvikunnossapidon eri toimenpiteiden, materiaalien ja tekniikoiden vaikutusta hengitettävään katupölyyn. Mittaukset toteutetaan testiteillä Helsingissä ja Vantaalla sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkireiteillä. Testitiet on jaettu kolmeen osaan, joille tehdään eri käsittelyt.

Liukkauden torjunnan osalta verrataan eri hiekoitusmateriaaleja ja suolausta sekä erilaisten nasta- ja kitkarenkaiden pölynmuodostusta. Hiekoitustesteissä selvitetään hiekoituksessa muodostuvan pölyn maksimimäärää olosuhteissa, joissa ei ole aikaisemmin muodostunutta pölyä kadun pinnalla. Rengasmittauksia tehdään erilaisilla tienpinnan pölytasoilla.

Pölynsidontakokeissa täsmälevittimen tehoa verrataan koko tien kasteluun suolaliuoksella. CaCl2:n lisäksi testataan myös muita pölynsidonta-aineita. Kadunpuhdistuksen osalta testataan eri puhdistustekniikoiden ja niiden yhdistelmien tehokkuutta hengitettävien hiukkasten vähentämisessä.

Mittauksiin käytetään Metropolian Nuuskijaa sekä Nordic Enviconin mittausautoa ja lisäksi toisen testitien molemmin puolin sijoitetaan hiukkasmittauslaitteet. Ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla ja Helsingin testitiellä seuraa hankekumppani HSY.

Tulokset

Testien aikana kerätyn tiedon perusteella lasketaan kvantitatiivinen PM10 päästökerroin ajoneuvoille (PM10 massa / km) ja talvikunnossapitotoimenpiteiden tehokkuus päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi tehdään arviot kokonais-PM10-päästöstä nykytilanteessa ja siitä, minkälainen vähenemä saavutettaisiin parhailla talvikunnossapidon käytännöillä. Myös toimenpiteiden kustannuksista lasketaan arvio ja kustannukset huomioidaan hankkeen loppusuosituksissa.

Saatuja tuloksia hyödyntäen kehitetään toteuttamiskelpoinen strategia katupölyä vähentävistä talvikunnossapidon toimista. Strategiaa testataan projektin aikana vähintään yhdellä kaupunkien kunnossapitoalueista. Strategiaa tarkistetaan vuosittain aina kuluneen kevään tulosten perusteella ja muutetaan tarvittaessa.

Hankkeen tuloksista tiedotetaan vuosittain järjestettävissä katupölyseminaareissa sekä messuilla ja julkaistavissa raporteissa. Julkaistut tulokset löytyvät näiden sivujen osiosta Materiaalit. Suomenkielisten katupölyseminaarien esitykset löytyvät osiosta Seminaarit ja kansainvälisten seminaarien esitykset englanninkieliseltä sivustolta.