Kansainvälistä katupölytietoutta Viikin REDUST seminaarissa

Sniffer attracted interest in sunny Viikki

Metropolian Nuuskija-tutkimusauto sai huomiota aurinkoisessa Viikissä

Redust hankkeen kansainvälinen loppuseminaari pidettiin Viikissä 30. syyskuuta. Seminaarissa kerättiin yhteen ajantasaista tilanne- ja tutkimustietoa katupölystä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta.

REDUST demonstraatioiden ja Ruotsin VTI:n tutkimusohjelman tulokset esiteltiin osalistujille ja hankkeiden tulokset ilmensivät pölynsidonta-aineiden (CaCl2 ja CMA) tehoa lyhytaikaisessa katupölyn vähentämisessä.

Vähennetyn pölyn määrä riippuu monista tekijöistä, kuten liuoksen määrästä, konsentraatiosta, lämpötilasta, kosteudesta ja levitystekniikoista. REDUST hankkeessa CaCL2-liuoksella saadut pölynvähennykset olivat jonkin verran korkeampia kuin VTI:n tutkimusohjelmassa CMA:lla saavutetut pölynvähennykset, mutta hankkeiden tutkimusmenetelmät olivat myös hieman erilaisia.

Katujen puhdistusmenetelmien tutkimuksista saadut tulokset olivat huomattavasti vaihtelevampia. REDUST tutkimuksissa painepesevän imulakaisuauton (tunnetaan hankkeessa nimellä PIMU) käytöllä saavutettiin kohtalaisia pölynvähennyksiä pestyillä tieosuuksilla. Yhdistämällä REDUST tulokset pääkaupunkiseudun aiempien tutkimusten tuloksiin luotiin käyrä, joka osoittaa painepesevän imulakaisukoneen tehokkuuden olevan verrannollinen käsiteltävän katuosuuden likaisuuteen (pölykertymään). PIMU-laite on tehokas erityisesti silloin, kun sitä käytetään hyvin pölyisillä katuosuuksilla. VTI:n Tukholmassa tekemissä mittauksissa puolestaan kadunpesun menetelmillä ei saavutettu havaittavia vähennyksiä pölyämisessä. Toisaalta Tukholmassakin selkeästi huomattiin koneiden poistavan pölyä katuympäristöstä. Näiden vaihtelevien tulosten taustat saattavat liittyä esimerkiksi erilaisten tienpinnan rakenteiden (tekstuurien) vaikutukseen, joiden tarkemmalle tutkimukselle olisi tarvetta tulevaisuudessa.

Seminaarissa vertailtiin Helsingin ja Norjalaisten kaupunkien ilmanlaatutilanteita HSY:n ja Norjan NILU:n esitysten pohjalta. Sekä Oslon että Helsingin seuduilla ilmanlaadun trendit olivat pääosin paranevia katupölytilanteen (PM10) kannalta, vaikka seuduilla lähestymistavat ilmanlaatuongelmien ratkaisemiseen ovat olleet hieman erilaisia. Oslossa yksi ilmanlaatupolitiikan kulmakivistä on ollut nastarenkaiden osuuden vähentäminen lisäveroilla. Tämä politiikka yhdistettynä nopeusrajoitusten alentamiseen ja parannettuun kunnossapitoon on johtanut merkittäviin vähennyksiin Oslon PM10 pölypitoisuuksissa viime vuosina. Helsingissä sen sijaan nastarenkaiden osuus on edelleen noin 80 %, mutta tästä huolimatta Helsingin katupölytilanne on trendinomaisesti parantunut vuodesta 2006 saakka. Helsingissä korkean pölypitoisuuden (yli 50 ug/m3 PM10) kevätpäivien määrä on vähentynyt, joka saattaa indikoida parannetuilla kunnossapitotoimenpiteillä, kuten pölynsidonnalla, olevan vaikutusta.

Kaiken kootun tiedon avullakaan ei vielä ole mahdollista selkeästi erottaa erilaisten kausiluontoisten säätekijöiden, ilmanlaatupolitiikkojen ja kunnossapitostrategioiden vaikutusta ilmanlaatua heikentävien epäpuhtauksien pitoisuuksiin kaupunki-ilmassa. Tämä voi johtaa vain yhteen lopputulemaan: lisää tutkimusta tarvitaan!

REDUST hankkeen loppuseminaarin esitykset löytyvät sivuston englanninkielisestä seminaariosiosta.